Rv 19+4

Ompas kulunut aikaa edellisestä postauksesta. Muutaman päivän päästä on jo puoliväli!

Odotukseemme on kuulunut hyvää, mutta myös pientä huolta ja lääkärikäyntejä.

Muutama viikko sitten huomasin, että pyyhkiessä tuli verta. Alamaha oli myös todella kummallisen tuntuinen. Päätimme käydä ultrassa yksityisellä. Vauvalla oli onneksi kaikki hyvin, eikä syytä vuodolle löytynyt.

Varasin seuraavalla viikolla omalääkäriltä ajan ja hän teki sisätutkimuksen ja sanoi, että kohdunkaula on ainakin kiinni, eli sen puolesta ei ollut hätää. Tulehdusarvo oli vähän koholla.
Varasimme toisen ultran terkkarille, koska lääkäri ei saanut sydänääniä tarpeeksi pitkäksi aikaa kiinni. Pääsinkin sinne jo seuraavana päivänä!
Vauva vastasi viikkoja ja kohdunkaula näytti ultrallakin hyvältä. Otettiin verikokeita ja uudestaan tulehdusarvot, ei vastausta vuotelulle.

Seuraavana päivänä vatsakivut jatkuivat ja rusehtavaa vuotoa tuli aina pyyhkiessä, sain lähetteen Taysin raskauspäivystykseen. Tulehdusarvot kontrolloitiin ja ne olivat vähän tippuneet, mutta silti vähän koholla.
Hetken odottelun jälkeen lääkäri tarkisti minut ja löysi kohdunsuulta polyypin joka vuoteli. Tämä olisi kuulemma hyvä poistaa synnytyksen jälkeen.
Onneksi saimme selvyyden vuotelulle, eikä se ollut tuon vakavempi. Pelästyin todella paljon Ja mielessäni jo mietin, etten tiedä mitä teen jos vauvalla on joku hätänä. Tulehdusarvon nousulle ei löytynyt koskaan syytä.

Vauva potkiskelee jo kauheasti ja iltaisin hänellä on aina oikea hepuli :D

Saimme myös tietää, että meille tulee pikkuveli! <3

Rv 8+4

9 raskausviikko

Kävimme eilen ultrassa mieheni kanssa ja siellä oli ihan oikea vauvan profiili. Kädet ja jalat vispasivat ja sydän tykytti <3

Toisaalta harmittaa, kun terkkarissa he eivät ole mitään ultrauksen ammattilaisia. Aina siellä käynnin jälkeen on jäänyt vähän semmonen olo, ettei tiedä uskoakko vai ei :D Itu nyt kuitenkin vastasi vkoja 8+ (tämän selvemmin hän ei osannut sanoa..) Pääasia kuitenkin että kaikki oli hyvin ja pieni sydän löi.

Pahoinvointi on todella kovaa ja päivässä ehkä ahdistavinta on se, että olisi pakko syödä jotain. Mikään ei maistu ja kaikki ällöttää. Illat ovat pahimpia!

Laskettuaika pyörii nyt siinä 15-9-19.9 välillä. Ehkä niskaturvotusultrassa saa sitten vähän paremman käsityksen lasketusta ajasta. <3

Rv 7+4

Täällä on kohta kahdeksas raskausviikko lopuillaan ja pieni tekee olonsa hyvin selväksi minulle. Hänen pienenpienen sydämensä pitäisi jo lyödä ja kädet ja jalat ovat lähteneet kehittymään ihan oikeiden jalkojen ja käsien näköisiksi.

Mulla on ensi viikon perjantaina ensimmäinen ultra, jossa selviää sitten tarkemmin viikot. Tämä nyt on olettamukseni kuitenkin ovulaation ja raskaustestien mukaan.

Huono olo on läsnä ja oksentanutkin olen jo kerran. Paha olo on kokoajan vellova, eikä oikein mitään tekisi mieli syödä. Maha kuitenkin on erimieltä, koska heti jos en hetkeen syö mahani ihan kirjaimellisesti huutaa ja mouruaa, jonka jälkeen tulee aivan hirveä pahoinvointi. Koita siinä sitten kokoajan keksiä syötävää, kun voisin elää pelkällä mehulla/vesimelonilla.

Tuntuu, että nää viikot ovat menneet tosi nopeasti, toisaalta toivoisin että ensimmäinen kolmannes menisi yhtä nopeasti koska tottakai pelkään ultria -onko kaikki hyvin jne. Ja koska kuopuksemme on ihan vauva vielä, olisi helpompi hoitaa häntä kun ei olisi enää tätä pahoinvointia. Siksi odotan sitä keskiraskautta.  Toki, voihan sillon olla sitten muuta vaivaa. Toivottavasti päästään sinne asti ja kaikki olisi ultrassa hyvin. <3

Rv 5+4

Täällä elellään kuudetta raskausviikkoa ja pienenpienen sydämen pitäisi alkaa lyömään tällä viikolla.

Tänä aamuna ensimmäistä kertaa on ollut kuvotusta, yleensä se on painottunut iltaan. Samoin väsymystä on myös. Maha tuntuu kun sisällä olisi ilmapallo.

Edelleen olo on ihan uskomattoman kiitollinen ja häkeltynyt<3

Ihmeitä tapahtuu

Vauvamme täytti juuri 1 vuotta! Hän on niin ihana, touhukas ja huumorintajuinen tyttö.

On ollut haikea olo, koska vauvavuosi meni niin nopeasti ja koska lapsilukumme ei ole meidän toiveiden varassa, emme ole voineet tietää että onko tämä viimeinen vauvavuotemme, viimeinen vauva.

Olemme puhuneet koko vuoden, että ehdottomasti haluaisimme vielä yhden lapsen. Mieheni on aina sanonut, että ihanteellinen lapsiluku olisi hänen mielestään kolme lasta. Olemme jutelleen pakastealkion siirroista, mutta olen pohtinut uskallanko lähteä siihen enää. Suurin toiveemme toteutui, kun saimme melkein 4 vuoden jälkeen tyttäremme syliin. Mitä jos nyt uskaltaisin taas toivoa ja syli ei täyttyisikään? En halua enää sinne pohjalle, mistä olemme tämän koko vuoden ja raskausajan ammattilaisten kanssa nousseet (Jutteluapu on ollut iso tuki lapsettomuushoitoja käsitellessä<3)

Rupesimme tosissaan puhumaan, että voisimme ottaa tämmöisen "rennon" vauvaprojektin. Ajattelin, että en halua taas suorittamista, vaan ihan vain fiiliksen mukaan menoa. Valmistauduin, että imetyksen lopetettua koitamme siirtää alkiot joita meiltä jäi.

Sanoin ystävälleni, että kiertoni on ihan sekaisin imetyksestä johtuen. Pohdin, että ovulaatiota ei varmaan edes tapahtunut -mikä venyttää kiertoani. Hän pakotti minut testaamaan ja naureskellen mieheni kanssa haimme testin kaupasta. Matkalla vielä sanoimme, että elämä kyllä kauheesti meille vitsailee jos kaikkien hoitojen, epätoivon ja lääkärien "et tule ilman hoitoja raskaaksi, kun et melkein hoidoillakaan" - jälkeen onnistuisimmekin. Jätin testin kaappiin.

Aamulla ajattelin, että testailen nyt pois ja odottelen menkkoja. Nauroin hysteerisesti, toistin vain "MITÄ IHMETTÄ"

OLEN RASKAANA. Luomusti. En voi käsittää tätä. 

Toivon vain sydämeni pohjasta että kaikki menisi hyvin<3

Hän on täällä

Meidän täydellinen tyttö on syntynyt ja on tänään 3 päivän ikäinen. Olen haljeta rakkaudesta, onnesta, kiitollisuudesta.
Tyttö syntyi rv 41+3  5.1 klo 3.06 <3 3800g 51,5cm py 35cm.

Rv 40+3

Täällä edelleen vauva masussa, laskettu aika oli 3 päivää sitten. Jännittelimme saisimmeko jouluvauvan, mutta taitaa mennä tammikuulle -toisaalta lapsen kannaltahan se olisi hyväkin. Tulen ilmoittamaan mikäli jotain alkaa tapahtumaan/ vauva on syntynyt. Pientä menkkajomottelua on ollut vaihtelevasti. Supistuksia myös, mutta nyt ei säännöllisiä ollenkaan. 

Hyvää loppuvuotta 2018 <3