maanantai 6. elokuuta 2018

19+5

Hui! Rakenneultraan on enää 3 yötä. Mua jännittää ja pelottaa. Odotan jo että nään pikkuisemme, mutta toisaalta pelkään ultraa. Haluan vaan, että hän on kunnossa ja terve pieni ihmisen alku. <3

Tunsin eilen alamahassa masun läpi potkut. Hän on edelleen möykkynä oikealla puolella ja potkii mua ihan alavatsaan. Siellä tuntuu hänen pienten jalkojensa muksahtelut. Ajatelkaa, hän on tälläviikolla jo 22cm ja n.280g.
Olimme viikonloppuna sukulaiseni synttäreillä ja siellä oli lapseni 3,5kk ikäinen pikkuserkku. Pitelin häntä paljon sylissä ja juttelin hänelle, sain vastineeksi isoja hymyjä. Mieheni pyysi myös paristi vauvaa syliinsä ja totesi sukulaisilleni että jotenkin alkaa vaan enemmän odottamaan talvea. Musta on ihanaa kun hän itse pyysi syliin ja halus fiilistellä vauvaa <3 Hän ei ole tehnyt sitä aikoihin, varsinkaan hoitojemme aikaan.

Ei ole montaa päivää kun vaihtuu jo 20+0. <3

2 kommenttia:

  1. Voii <3 vauvojen hypistely on niin ihanaa :D Mä jänskään kans kovasti teiän tulevaa ultraa! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!